21. heinäkuuta 2016

Ensimmäinen kuukausi työkokeilua

Kesäkuussa menin ekan kerran navettaan melkeen viiteen vuoteen. Ja se kyllä näky. Mie olin ihan öönä aapisen laidassa sen ekan viikon ja tuntu että oon koko ajan ihan tiellä. Lisäksi mie olin niin rapakunnossa, että hyvä kun selvisin päivistä läpi, vaikken melkeen mitään tehnytkään. Unirytmikin korjaantui kerta heitolla kun ei jaksanut enää iltanavetan jälkeen roikkua koneella.
Mutta kunto alkoikin ylläri ylläri nousta kohisten (siis en mie vieläkään mikään super bodari ole, mutta kun lähtötilanteeseen vertaa) ja nyt jo tuntuu etten ihan jatkuvasti tiellä ole ja saa tehtyäki jotaki.

Minun sellanen tyypillinen päivä on yleensä tän näkönen:

  • klo 5.50 herään, istun sängyn laidalla viis minuuttia, puen vaatteet päälle ja lähden käyttään Endan lenkillä. Kävellään muutama kilometri ja tullaan takasin. Nyt on myös tuolta takaa noi pellot ajettu niin oon lisänny myös pellolla juoksutusta tuohon ja vähän vähentäny kävelyä että on enempi aikaa juossa siellä.
  • noin klo 7 syön jotaki, käyn koneella ja katon sähköpostit ja muut. Puen navettavaatteet ja pesen naaman ja hampaat.
  • noin klo 7.30 lähden kävelemään täältä töihin sonnustautuneena maantierosvoksi, kun pitää peittää naama etten syö kahtamiljoonaa sääskeä :D Ei oo yks eikä kaks kertaa ku on autot hidastanu ja kattonu että mikä hiippari toi on :D
  • noin klo 8 oon perillä ja menen navettaan. Siellä mie kolaan lannat pois ja putsaan parret ja laitan uutta purua. Laitan myös vasikoille maidon lämpiämään ja ruokin ulkohiehot ja laitan vedet niille. Sitten jos on niin kärrään vanhaa rehua ruokintapöydältä tunkiolle. Juotan vasikoita, lakasen ruokintapöydän. Raahaan purupalikoita sisälle... Navetan jälkeen mie yleensä ruokin kanat, haen munat ja laitan niille myös vedet.
  • Sitten menen yleensä takasin kotia ja tulen illalla uudestaan ja toistan ton navettaosion :D

Mutta on ollu kyllä kiva kun ei tartte ostaa enää kaupan munia, vaan saa syödä sellasia joista tasan tarkkaan tietää millasissa HYVISSÄ tilavissa oloissa ne kanat elää. Ja noi hitsin lehmät poikii aina sillon ku mie en siellä ole, joten en ole nähny vieläkään ku lehmä poikii! Aina Kannuksessaki missasin ne. Joku lehmien salaliitto tässä selvästi on :D Muuten on kyllä nähny ja oppinu paljon enemmän tässä yhdessä kuukaudessa, kun mitä tuntu että sinä "navettavuonna" koulussa tuli opittua.

KanIlla on kanA kavereita :D
Päivällä käyn Endan kanssa toisen kerran pihalla ja sillon leikitään ja treenataan juttuja. Sitten teen ruokaa ja oon koneella siihen asti että pitää lähteä takaisn. Enda vaan on keksiny että naapurissa on kissa ja kissan ruokaa. Endahan rakastaa molempia, niin jos en ole tarkkana, se kipaisee sinne alta aikayksikön. Yks ilta kyllä melkeen sain sydärin kun hain sitä taas sieltä niin siellä se söi poronpaskaa ja parin metrin päässä oli ne paskan tuottajat :D Siellä se niiden kans hengaili ja juoksi niiden vieressä haukkumatta, kun ne lähti leikkimään, niin Endakin vaikutti ihan vaan varovasti leikkivän. Miehän huusin sen pois sieltä kuitenkin, kun pelkäsin että mitä jos ne porot juoksee kauas. Enda tais vähän säikähtää että mitä tuo yks nyt kesken leikin puuttuu asioihin, mutta tuli kuitenki. Ja ku me lähettii siitä nii porot jäi kattoo perään, ja vähän tuliki perässä sen näkösenä että "mihin menet meän uuen kaverin kans." Oli kyllä kumma toi porojen kans kaveeraus, kun jos niitä meillä on niin sehän nostaa vuosisadan metakan joka kerta :D

Sahattiin silmää kohti kasvava sarvi poikki
Kuitenkin pääsyy miksi just tonne menin työkokeiluun ei ole se että se on lähellä, eikä sekään että yritän päästä lehmäpelostani yli, vaan se että pääsen kulkemaan eläinlääkärin matkassa ja auttamaan pienellä kotivastaanotolla silloin kun potilaita on. Poikkeamia tuohon tavalliseen päivään onkin ne kun reissaan hänen mukanaan. Ollaan käyty muutamalla eri navetallakin mm. nupouttamassa ja kierukoita laittamassa, niin on ollu kyllä mielenkiintosta nähdä erilaisia navettoja :D Ja iltaisin ja viikonloppuisin tulee lähinnä pieneläinpotilaita (ollu pari hevosen rokotusta ja ponin ja minihevosen!) käymään kotona tai on kotikäyntejä. Enhän mie siellä hirveesti osaa tai saa tehdä mitä "oikeat" klinikkahoitajat tekee, mutta toivottavasti tässä puolen vuoden aikana oppis sitäki juttua vähän enempi. Suunnitelmana on sitte hakee ens keväällä uudestaan kouluun, tai oppisopimuksella johonkin kun on jo pikkusen kokemusta alla.
Lehemä

On tää kyllä hirveesti piristäny minua, kun ei tartte ihan toimettomana enää olla. Pääsee ulos talosta ja liikkuu enemmän... Ja sillähän on ollu sellanen vaikutus että on aika kivasti painoakin pudonut. Jos se tähän tahtiin lähtee niin joulukuussa vois olla jo normaalipainoa aika lähellä :D Aloinhan mie jo ennen viime joulua vähän kattomaan mitä syön, mutta ei se oikeen innostanu eikä edistystä nähnyt. Nyt ollaan jo yli 10kg päässä pahimmasta luvusta minkä silloin vaa'asta näin! Mutta mie teen navettadieetistä postauksen myöhemmin :D

Tulevat postaukset ei sitte tällasia mammutteja ole, mutta näin tässsä käy kun yrittää puoltoista kuukautta tiivistää yhteen tekstiin. Kiva jos jaksoit lukee loppuun asti. Pistäkääs kommentteja ja tykkäyksiä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, pidäthan kielenkäyttösi siistinä!