Näytetään tekstit, joissa on tunniste testi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste testi. Näytä kaikki tekstit

26. helmikuuta 2018

Tapasin itseni 60 vuoden päästä, Hearthstone ja muita kuulumisia

Pitkästä aikaa... Mikähän tässäkin on, mie tykkään pitää blogia, ja mulla oli tuolla pari tekstiluonnostakin tammikuulta, mutten vaan julkassu niitä. Nyt on jo liian myöhäistä suunnitella vuotta, niin kerron sitten kun asioita tapahtuu ja mainitsen että suunnittelin tämän jo tammikuussa :D

Ihan näin vaan off the topic, katon tota kanavaa joskus Youtubessa, ja kommentoin tähän videoon että Barry oli melkeen velkaa mulle uuden koneen ku melkeen lensi juotavat näytölle ku naurahdin suu täynnä :D Ja Barry vastas minun kommenttiin!!! I have succeeded now!



Alotetaan tosta otsikon clickbaitista, se kuitenkin eniten kiinnostaa. Miten ihmeessä mie oon nähny itteni 60 vuoden päästä? Niinkun kaikki tämmöset tarinat, (vanhukset kaupungilla juttelee mulle usein) tämäkin oli kauppakeskuksessa jossa luin kirjaa kun odotin kaveria. Yhtäkkiä minun viereen istuu ja hivuttautuu sellanen ryppyinen vanha mummo rollaattorin kanssa. Hän katsoo minua muutaman sekunnin ja sitten alkaa puhua:

Mikä kirja se on? Hänkin luki nuorena paljon, se on kuin menisi aina uuteen maailmaan. Nyt ei enää voi lukea, silmät ovat menneet niin huonoiksi. Katso nyt tätäkin, ja hän näyttää jonkinlaista haavaa silmän nurkassa. Puhumme kirjoista hetken. Sitten olemme vähän aikaa hiljaa. Mie kysyn että saiko hän hoidettua asioita kaupungilla, odottaako hän jotain. Pitää tarkistaa että veljenpoika on hengissä, sitten kun näen hänet lähden takaisin kotiin. Mutta mitä siellä kotona tekee, kun asun yksin. Miekin asun yksin, on mulla koira seurana. Silloin hänen silmänsä syttyivät ja hän alkoi puhua nopeasti: Minä vietin koko nuoruuteni elukoitten kanssa. Kun menimme Ruotsiin evakkoon, piti minun paimentaa lehmiä jotka kulkivat meidän kanssa evakkotiellä. Ne eivät pelänneet yläpuolella lentäviä lentokoneita ollenkaan! Meillä oli paljon eläimiä kun minä olin nuori. Hevosia, lehmiä, kissoja ja koiria ja minä hoidin ne kaikki ja naapurin koirankin kun olin siellä piikana. Aina kun äiti keitti lihakeittoa, joen toisella puolella asuva koira tuli joka kerta ikkunan alle odottamaan, se oli oppinut siihen että äiti aina heitti sille pussillisen jonka se vei mennessään kotiin. Joo eläimet ovat viisaita. Jopa hevoset eivät antaneet vieraiden koskea pikkulapsiin, ja minäkään en ole ikinä eläinten vuoksi loukkaantunut. Aina kun lehmät karkasivat aidasta, ne pystyi vain mennä hakemaan. Ne kerääntyivät minun ympärilleni ja tulivat kiltisti kotiin.

Hetken päästä sain puhelimesta Endan kuvan esiin: Voi että kun on kaunis! Todella kaunis! Näyttää viisaalta. On nämä nykyajan kännykät, minulla on vielä lankapuhelin. Mutta kun on tahdistin niin siinä tuntuu joka kerta isku kun soitan puhelimella, kai virta tulee siihen seinästä. En ole neljään vuoteen soittanut silläkään kapineella...

Puhuimme paljon muutakin, mutta en muista niin hyvin, että voisin ylös kirjata. Eikä tämäkään niin tarkka transkriptio ole että voisin lainausmerkkejä käyttää :D Tämä keskustelu jää varmasti minun mieleen pitkäksi aikaa, oikeesti tunsin ihan niinku ois puhunu itteni kanssa. Oli jotenkin niin samanlainen viba ja eläinrakas ihminen ja vielä paljon lukenut. Ja yksin. Siitä johdannaisena mie haluaisin suositella teille tämmöstä: Nuoret ihmiset, jos teillä on ees 10 minuuttia aikaa ja odottelette jotakin, nostakaa pää älypuhelimesta, menkää jonkun yksin istuvan vanhuksen luokse ja yrittäkää aloittaa keskustelu aiheesta x. Kysykää aluksi vaikka kellonaikaa tai puhukaa säästä, se alkaa siitä. Ihan sama vaikka suomalaiset ei puhu vieraille omasta aloitteesta tai jotain muuta sellasta paskaa. Oikeesti. Kohta ei ole tollasia ihmisiä jotka kertoo jostain mitä tapahtu 80 vuotta sitten niin kuin se olisi ollut eilen.

Harjottelu päätty ja kohta alkaa uus, tehdään silleen että teen harjotteluna tän talven ja meen sitten koulun klinikalle kun pääsen. Työkokemuksen lisäksi sain jätettyä sinne jotain konkreettista (tai onko se konkreettista kun se on netissä?) Nimittäin tein kaupungin eläinlääkärille omat Facebook-sivut!

Muuten aika on mennyt draamoja katsellessa, minusta on edelleen mysteeri että miten hemmetissä mie oon oppinu japania niin hyvin että pystyn kattoon niitä ilman tekstejä? Mie muuten näin tossa joku aika sitte ensimmäisen unen mikä oli koreaksi. Oli jääny Spotify päälle, niin sieltä musiikki sekottu uneen jossa olin sellasessa ohjelmassa kun I Can See Your Voice. (Se on muuten tosi hyvä, kattokaa, ei tartte osata koreaa, lukekaa jostaki mitä siinä tapahtuu) Jätän videon tähän, miettikääpä, osaako tuo ihminen teidän mielestä laulaa, ja sitten olkaa yllättyneitä tai saatte sanoa "mitäs minä sanoin!"



Siinä unessa mie olin siellä sellasena kilpailijana joka oli sävelkuuro, ja ne luuli että mie osaan laulaa vaikken osaa. Mie olin just kattonu jonku haastattelun missä oli iKon bändi, niin ne sitten oli siinä minun unessa se artisti joka arvaili että osaako ihmiset laulaa vai ei. Ja se oli aivan kamala se uni, ku mie oon isokokoinen niinku Suomen mittakaavassakin, niin minun "Mitä jos joskus matkustan japaniin/koreaan enkä mahu bussin penkille" painajainen oli totta. Muuten hyvä uni, mutta mie olin niinku joku jättiläinen :D

Olympialaisia on ollu hauskaa kattoa, näin k-pop fanin näkökulmasta. Tunnistelee niitä bändejä siellä aika hyvin ja tuntuu niin kotoisalta :D Ja hauskaa on ollu kattoo ku Korealle pikaluistelu on niinku Suomen jääkiekko, silleen me voitetaan, me ollaan tässä lajissa maailman parhaimmistoa vaikka ollaan pieni maa!

Endan kanssa ollaan kävelty, pakkasilla vähemmän, koska se ei mene pihaa kauemmas vaikka raahaan sen hihnassa tielle asti :D Mie katoin muuten just tosi hyvän temppututoriaalin takaperin pujottelun jalkojen välistä opetteluun, oon miettiny pitäskö alottaa se. Ja pitää muuten sanoa, mie oon ollu niin vastaan kaikkia Pedigree moskaa, Dentastixit on vitsi ja sitä rataa. Se on ihan totta. Mutta. Nyt ne teki kerranki semmosen mikä irrottaaki jotaki! Tuone klinikale tuli ilmaisnäytteitä Dentaflexiä ja stixejä ja annoin Endalle yhen flex version, siltä lähti aika paljon irti hammaskiveä. Ei toki kaikkea ja pitää tässä joku päivä käyä noi kulmahampaat putsaamassa mutta siis kun vertaa tavan detastixiin nii ihan ku yö ja päivä.

Waaaaaaa :D 2 vuoden työn tulos :D
Ja oon varmaan sanonu ennenki, mutta mie pelaan sellasta korttipeliä netissä kun Hearthstone. Mie oon aina ollu jumissa Rank 16-17. Toukokuussa tulee kaks vuotta pelaamista täyteen. Eilen mie tein yhen pakan, jota näin jonku minun vastustajan pelaavan, kun se näytti hauskalta. Mulla ei ollu kaikkia kortteja koska en kuluta rahaa tuohon peliin, joten sävelsin varmaan puolet pakasta niillä mitä oon kerryttäny. Mie kiipesin kolmessa tunnissa Rank 17 Rank 9:iin! Sillee vau, tältä se tuntuu ku voittaa suurimman osan ajasta! Ja siis en yleensä pelaa montaa tuntia putkeen, mutta pelkäsin että voittoputki menee rikki jos lopetan :D

Varmasti on jääny paljon asioita kirjottamatta, mutta oma vika ku hamstraan ne tonne luonnoksiin ja sitten ne ei mene enää tähän nykyiseen tekstiin mitenkään päin. Kuulostellaan taas parin kuukauden päästä!
(Yritän käänteispsykologiaa itseeni)

Ja näköjään minun uus päätösosio joka blogitekstiin, jossa kerron mitä oon viime aikoina kuunnellu Youtuben avulla. On mulla tässäki kuussa taas biisejä joita kuuntelen, mutta mie pistän tähän nyt ensimmäisen uuden bändin minkä löysin tänä vuonna ja ensimmäisen biisin vuoden 2018 Spotify listassa.

Uutta bändiä. Oikeen eeppinen ja tuo tanssi on aika luova ja vaikeen näkönen.




Ja vähän vanhempi bändi, mulle uus. Mie oikeesti rakastan sitä miten paljon ne K-popissa panostaa musiikkivideoihin! Ja tää jäi soimaan päähän, mikä on aina hyvä merkki.

 

16. toukokuuta 2017

Kuulumisia ja mie en enää osta kuorintavoiteita!

Mennään nyt ensin siihen että miksi en enää osta kuorintavoiteita. Mulla on ny viikon tai vähä yli ollu outo iho kasvoilla. Tosta silmien alta ja ottasta varsinki; hilseilly ja kuiva. En tietenkää oo kerinny/jaksanu pyörähtää kauppaan mitää kuorintaa tai maskia ostaan. Mutta tänää meinas viimein lähtee järki ton kans nii Googleen kävi etsivän tie. Ja katos vaan, ku löyty tällänen ohje:

Itse tehty hunajakuorinta koko vartalolle

annostus kasvoille

1 rkl kotimaista hunajaa
1 rkl kookosöljyä
1 tl hieman karkeaa suolaa
 
(Kokonaan ja tarkemmin itse tehdyistä kuorinnoista täällä mistä ohjeen löysin.)

No ei ollu kookosöljyä, mutta laitoin ihan tavallista jotain hajutonta ruokaöljyä. Ehkä se kookosöljy on terveellisempää tai enemmän iholle tarkotettua, mutta aattelin että öljypohjaisuus siinä se pointti on. Ens kerralla sitte. Nimittäin kun mie tota käytin nii päätin siltä istumalta, että en enää osta kuorintavoiteita. Aivan siis älyttömän hyvä ohje! Ei oo jälkeekään kuivasta ihosta.
Hitsi, kun en älynnyt ottaa mitää ennen ja jälkeen kuvia! Sori, lifestylebloggauksen aloittelija täällä hei :D Mie oon blogannu 10 vuotta 90% pelkkää koiraa, nyt ku yrittää liuttaa sitä ees 75% koiraan niin on vaikeeta!

Mulla ei oo ollu lenkeillä hirveesti kamera mukana nii ei oo koirakuvia yhtää!
Pari maisemaräpsyä Saukko-ojasta löysin.

Mitäs muuten sitten? No, minun kirjablogia oon lähinnä päivittäny. Vahannu jääkiekkoa (NHL ja mömmärikisat) ympäri joitaki vuorokausia... Hmm, Endan kans ollaan käyty lenkeillä ja hiottu koiratanssitemppuja. Ihan kohta on yks iso osa semmosessa kunnossa, että kehtais kuvatakki! Mie vaan näytän edelleen norsulta posliinikaupassa nii ootellaan vielä vähän :D Muuten ollaan lenkkeilty ja katottu ku kevät tulee etanan vauhtia. Oikeesti, täällä on vieläki lunta ihan reilusti! Ainaki meän pihan ympärillä ja muutenki metsissä.

Missattiin mätsäri, mikä vähän harmitti. Zooplussan paketti tuli, ja Enda sai ruokansa ja puruluunsa. Neville ruokaa ja uuden heinätunnelin. Neville on siis kani, joka tarttu mukaan työkokeilupaikasta viime syksynä. Tuolla se edelleenki on ja syö. Oon mie yrittäny vaihdella ruokintapaikkaa ja antotapoja, että ees jotaki jännitystä senki elämään. Lämpenis vielä vähän nii se vois vaikka mennä tuohon toiseen koirantarhaan asumaan ulos, niinku se oli viime kesänki, mutta siis omassa kotonaan.

Nyt oottelen jännityksellä mitä ne sieltä Ylä-Savon ammattiopistosta sanoo kesäkuukausina kun ilmoittavat, että pääseekö sinne kouluun vai ei. Ja toinen lähempi ootettava asia on tonne Rovaniemen kaupungineläinlääkärille työkokeiluun pääsy. 
 
 

Enää tää viikko Edurolla! I will survive! (Ihan homeessa koko talo, ja tullu täsä loppua kohin oireita) Kauhia kohta on kesäkuu!

27. huhtikuuta 2017

Laktoosittomien Skyr - rahkojen loppuarvostelu, blogin uusi ulkoasu, koiratanssia?! ja muita kuulumisia

Olin tässä kuussa mukana Hopottajien Laktoosittomat Skyr - rahkat kampanjassa. Meinasi unohtua koko hopotus, ku mie vaan söin ne enkä kirjottanu siitä heti :D Mutta nyt mie aattelin kirjottaa vähän mitä niistä olin mieltä.
Ensinnäki tykkään tosi paljon noista pakkauksista! Se sininen kansi on nätti ja kuvat pakkausten kyljessä houkuttelee ostamaan. Se on myös tosi kätevää että lusikka on samassa, voi vaan sitten ostaa kaupasta ja syyä vaikka heti.


Mauista minun suosikkeja oli veriappelsiini ja mansikka-banaani, olen jo ostanu omilla rahoilla niitä pari purkkia! Mie odotin eniten wanhan ajan vanilijaa, kun yleensä syön ja testaan kaikkea vanilijan makusta ihan omasta takaa. Mutta tämä Skyrin wanhan ajan vanilija oli kyllä pieni pettymys. Vähän sama ero kun vanilija ja vaniliinisokerilla, jälkimmäinen maistuu siltä että se on tehty keinotekoisesti. Mango-meloni oli vähän mitäänsanomaton maku, tai siis että ei se oikeen jääny mieleen. Kaikenkaikkiaan oikeen hyviä välipaloja, pitää kattoa jos leipois jotaki näitä käyttäen, varmasti antavat hyvää makua leivontaan. Tekis vaikka rahkapullia, kun nää on vielä paistonkestäviäkin.

Sitte tää blogin uus ulkoasu! Se on parempi nyt eikö vaan? Sain yhen kommentin viime postaukseen, innostuin heti värkkäämään tän ulkoasun kans, ja tällanen siiitä sitte tuli! Otin noi somenapit täältä. Mie en jotenki ite tajunnu, että se tumma entinen ulkoasu oli aika huono luettavuuden kannalta. Tykkäsin vaan ku se oli tosi violetti, joka on nykynen lempiväri :D Siksi mie toivoisin enempi kommentteja näihin minun juttuihin. Omille virheilleen, puutteilleen ja sille mikä on hyvä suunta menee niin sokeaksi. Ei sitä vaan yksin näe.

Mitäs meän elämään sitte muuta kuuluu? No mie oon nyt kulkenu Edurolla ja kirjottanu lehtijuttuja, puuhalillu blogin kans ja sujuvuuslukenu muitten juttuja. Ne minun kirjoittamat jutut tulee myös tähän blogiin myöhemmin. Sitte mie olen valmistellu sitä minun runokirjaa (markkinointia ja muuta), ja kyllä se ens kuussa tulee kirjakauppoihin ja kirjastoon! Äääk :D

Enda tykkää nyt paljon enempi lenkkeillä ku tien varret on sulanu, (vaikka se yrittää kokoajan tulla takasin toi lumi joka on sulanu) ku on nuuskittavaa ja eläinten hajuja paljon enempi. Sitte mie aattelin alkaa sen kans treenaan koiratanssijuttuja, ihan vaan huvikseen. Tuli idea, kun kuuntelin Monsta x - Beautiful biisiä ja luin tätä blogikirjotusta samaan aikaan :D
Ei me varmaankaan kilpailemaan lähdetä, mutta videon mie saatan kuvata kun esitys on siinä kunnossa, että sen kehtaa muille näyttää.


Vapuksi ei ole mitään suunnitelmia, se on taas sellanen juhlapyhä minkä ympärillä olevaa hypeä en tajua sitten millään :D EHKÄ mennään mätsäriin, mutta todennäkösesti ei oo kyytiä eikä halua mennä. Meen ehkä mielummin siihen joka on toukokuun 13. päivä. Se oiski jännää, viiden vuoden mätsäritauko päättyis. Enda on viimeks ihan kakarana käyny mätsäreissä.

Ja hei älkää nyt hiiesä tottuko näin tiheään postailuväliin, ei tule todellakaan jatkumaan! Ens kuussa ei varmasti ole kokoajan kuustuntisia päiviä aikaa/kärsivällisyyttä puuhailla blogin parissa :D

31. maaliskuuta 2017

Kaikkien blogipäivitysten äiti - Kukamitämissähäh ja Hopotuksia

Enda Helmikuu 2017






Siinä ne sulassa sovussa lenkin jälkeen
Tuota nooin, ei tässä näin pitkää taukoo pitäny pitää, nyt on sitte kahen kuukauden asiat kirjottamatta tänne. Mutta jotenki ku aina näin ton bloggerin kuvakkeen nii tuli sellane kauhee ahistus, ku ei oikee oo mitää tapahtunu. Ja vaikka oliski nii se oli nii pientä, että kehtaako siitä ny kirjottaa omaa postaustaan... Plus mie putosin Youtubessa semmoseen syvennykseen että en oo vieläkään sieltä täysin ulkona, mutta siitä tossa myöhemmin.
Toisaalta helmikuu ei ollu mitenkään tapahtumarikas, kävi meillä Pimu hoidossa pari yötä. Se oli kyllä yllättävää miten Enda anto sen mennä täälä niinku se tahto. Jopa nukuttiin kaikki samassa sängyssä yöt! Ja siitä huomas lenkeillä että Enda tykkäs hirveesti ku oli toinen koira mukana. Pimu vaan ei pysyny hetkeäkään täysin paikoillaan niin kaikki yksittäiskuvat mitä mie yritin siitä ottaa on ihan tärähtäny :D

Maaliskuun alussa päästiin mukaan Hopottajien Purina Beyond Simply 9 koiranruokatestiryhmään. Se oli yllättävän hyvä ruoka, vaikka kyllä sen haisto että vähän yli puolet on viljaa. Endalle piti syöttää kaksinkertanen määrä omaan ruokaan verrattuna, että se jotenki pysy lihoissa. Mutta siis maha oli sen vähän yli viikon tosi hyvä, ja Enda selvästi tykkäs siitä ruuan maustakin. Ja se pakkaus oli oikeen kätevä ja kestävän olonen. Ihan kivan värinenki, sellanen terveellisen mielikuvan antava vihree. Lisätietoja ruuasta voi lukea täältä. Ja sosiaalisesta mediasta löytää juttua hashtageilla #purina ja #beyondsimply9
Ilmoittauduin myös toiseen Hopottajien kampanjaan, laktoosittomia Skyr - rahkoja testaamaan, niitä vaan en ole vielä kerinny hakemaan kaupasta. Sosiaalisessa mediassa #skyrsuomi hashtagilla lisää juttua ja muiden kokemuksia.

Ja sitten siihen pääsyyhyn miksi en ole tänä kuukautena pihahtanutksaan blogin puoella. Tiedättehän kun katsoo Youtube videoita, ja siellä on se suositellut videot siinä oikeassa reunassa? Katoin yks ilta jotain niitä prank-videoita erilaisia, ja siellä oli sellanen sitte seuraavana ku K-POP Ghost Pranks tai joku vastaava. No mie sitte katoin sen videon ja aattelin että oi noi on ihan hauskan näkösiä ohjelmia ku tollasia on, millasiahan noi täydet ohjelmat on? Siitä se sitte lähti. Mie oon viimeset kolme viikkoa kattonu päiväkausia k-pop ryhmien variety/reality ohjelmia video toisensa jälkeen. Ja sitte tietenki niissä soi sitä musiikkia mitä ne tekee, ja oli musiikkiesityksiä niissä ite ohjelmissa. Siitä sitte alko Youtube sylkemään niitä musiikkivideoita. Ja k-pop survival show't on kans yks musta aukko. Niitä ei vaa voi olla kattomatta ja tykästymättä niihin ihmisiin ja biiseihin niissä. Ne siis kilpailuttaa siinä niitä harjottelijoita jotka ei oo vielä virallisesti missää ryhmässä toisiaan vastaan, ja se ryhmä joka voittaa saa sitte virallisesti debytoida. Nyt mulla on sitte ainaki kuus ryhmää joiden sarjoja ja videoita toistan loopilla ja kuuntelen niiden musiikkia. Mie joka on lähes halveksunu länsimaista pop-musiikkia :D

Joka ikisessä korealaisessa ohjelmassa on ainaki yks jakso
missä joku joko puhuu siitä, tekee sitä tai syö sitä - kimchi.
Mieki tein sitte eilen jääkaappiin tekeytymään omani.
Mulla jotenki naurattaa itteni. Kävi niinku animen kans: "Mie katon vaan pari sarjaa että tiiän mistä se japanihössötys johtuu." --> kolme vuotta myöhemmin +300 sarjaa/elokuvaa katottuna, katon japanilaisia draamasarjoja, pystyn kattoon edellämainittuja jo ilman tekstejä ja ymmärtämään 80% siitä mitä ne sanoo, kuuntelen nykyään paljon japanilaista musiikkia johon päädyin noista sarjoista ja leffoista :D  Ja noista draamasarjoista ja leffoista mie oon edenny kattomaan korealaisia draamasarjoja ja elokuvia. Aika monesta sarjasta on sekä korealainen että japanilainen versio ja katoin muutamasta sarjasta molemmat ja siitä se sitten lähti. Nyt nitä korealaisiakin sarjoja on vyön alla jo useampi kymmen, ellei jo sataa lähesty. Että ehkä se oli vaan ajan kysymys ennen ku olisin muutenki alkanu kuuntelemaan musiikkia niistä, mutten vielä vaa ollu siellä asti.

Ja mie ihan selkeesti opin kieliä foneettisesti tosi hyvin. Nimittäin ku lisäs ton musiikin kuuntelun ja yhdisti sen noihin videoihin ja sarjoihin, niin nyt mie ymmärrän kohta koreaaki paremmin ku ruottia :D Mutta siis oikeesti siihe menee vielä varmaa aikaa, nimittäin jos korean kielessä menee yks kirjain väärin, vaikka se kuulostaa samalta niin se voi olla ihan katastrofi :D Ja ne kurkkuäänteet, mie en käsitä miten ihmiset voi muistaa millon ja missä tilanteessa niitä käytetään...

Mie voisin vaikka kirjottaa parikyt sivusen esseen Koreasta ja K-popista,(en ees päässy kaikkiin huonoihin puoliin tai tarkemmin noihin ryhmiin) joten lopetetaan nyt tähän ja jatketaan eteenpäin.

Tällä viikolla otettuja kuvia tästä etiäpäin
Täälä on vielä ihan talvista, outoo lukee etelän
kaverien facepäivityksiä ku sielä on ihan kevät :D
Enda täytti viime viikolla viis vuotta! Kauhee miten aika menee nopeesti, kuvaa ei vaa oo ku oltii muualla eikä ollu ees kännykkäkameraa... Synttärilahjaks se sai hirvenluita ja makupaloja joita ostin jo aikasemmin mutten aukassu vielä pakettia. Ja tuli vähän vaihtelua elämäänki, mentiin nimittäin vahtimaan kaverin lapsia viikonlopuksi Endan kans. Tuntu että päivät pyörii ruoka-aikojen ympärillä :D Mietin kokoajan että no mitä ne ny syä aamupalaks, lounaaks, välipalaks tai päiväruuaks :D Mutta ihan hauskaa oli kokata useammalle ku yhelle ihmiselle. Vaikkakin väsyttävää toi lastenkaitseminen on, varsinki ku on eläny kolme viikkoa k-pop erakkona koneen ääressä ensin :D. Oli kyllä tosi kiva poistuu kotoo vähäks aikaa.

Oiskohan tää nyt tässä, ei ainakaa tuu mitää isompaa mieleen... Hei joo! Hainhan mie taas yhteishaussa Ahlmanille klinikkaeläinhoitajaks! Pitää vielä kattoo jos jonnekki muualle hakis myös ku kerta yhteishaku on, mutta mie todella toivon että toinen kerta toden sanoo niinku Kannuksenki kanssa! Mutta mietin että kysyisin millo se pääsykoepäivä on, ja ostaisin junalipun vaikken tiiä pääsenkö haastatteluun vai en. Tulis sitte vaa Tampereen reissu kavereita kattomaan jos ei muuta :D

Huhtikuu näyttää vähän kiireisemmältä niin tulee tekstiäki useammin!




Ei oo oikeesti noin pitkät kynnet, se venyttää varpaat ja tarraa lumeen kiinni :D

Taas toi rintakehä imeytyy tonne koiraan liikkeessä :D

17. joulukuuta 2016

Työkokeilun loppuaika, kiitoksia, Enda testaa Purina DentaLifea ja mie -33kg!

Letkutetaan Ipanaa
Marraskuu oli sillee melko tapahtumaköyhä että kaikki meni vähän niinku urassa eikä mitää oikee tapahtunu mistä ois voinu joka viikko kirjottaa. Plus että olin jostain syystä tosi väsyny. Nukahin varmaa pari kertaa tonne matkalle ku illalla kävelin kotia navetalta ja tosi monta kertaa koneen ääreen :D Jos jotain pitää marraskuusta mainita niin varmaankin että Ipana - lehmä navetassa oli kipeä ja sen juoksutusmaha piti laittaa takasin paikoilleen ja tuolla noi tiet ja pihat oli ihan luistinratoina. Tuli monta kertaa Kannuksen aikainen hevosviikko mieleen, kuinka se Kaustisen piha oli ihan jäässä ja minua piti taluttaa sen pihan poikki että pysyin pystyssä :D En kaatunu nyt muuten ku kerran, mikä on varmaanki sen ansiota että koostun nykyään muustaki ku luista ja läskistä..

Niin, marraskuussa saatiin Endan kanssa testata Purinan uusia DentaLife hammaspurutikkuja Smartsonin testaajina. Tässä on tällane lyhyt video



Siitä piti tulla paljon parempi, mutta tein kiireellä nii ei oikeen kerinny. Enda tykkää noista ihan hulluna. En taida kuitenkaan hammashoitotarkoitukseen noita ostaa, mutta makupaloiksi kyllä. Se pysyy tosi hyvin irti kun tietää että tollanen on taskussa :D Vehnäallergisten koirien ei kannata ainakaan vielä tota ostaa, toivottavasti tarpeeks moni muukin pisti palautetta että korvaisivat vehnäjauhot jollain muulla!

Sitten tuli joulukuu ja tuntu niinku joku ois painanu jotain pikakelausnappia. Aika menee älyttömän nopeasti. Eilen oli viimeinen päivä minun työkokeilusta. Mulla niin harmitti ku työkkärin palautelomake oli raksi ruutuun tyyppiä. Mie en voinu kertoa miten tää puoli vuotta on kääntäny minun elämän ihan ympäri. Puoli vuotta sitten mie olin masentunu, yksinäinen, todella lihava, en halunnu tehä mitään ja ainoa mikä minut piti käynnissä oli Enda. Menneisyyden mie ei ois uskonu, että navetassa työskentely lisää elinvuosia taikka muuttaa yhtään mitään (varsinki kun vieläki pelkään lehmiä) mutta niin vaan on käyny. Ja mie oon todella kiitollinen, kun jaksoivat tuolla sen aikaa minua kattella, että minusta tuli ees jotenki hyödyllinen. Alussa nimitäin oli sellasta räpeltämistä ettei mitää rajaa :D

Mie puoli vuotta sitten ja mie nyt ollaan niinku kaks eri ihmistä. Nyt tuntuu niinku ois joku suunta elämälle. Tiiän mitä haluan tehdä seuraavan puolen vuoden päästä, ja sillä aikaa saan jatkaa tuolla tilalla osa-aikasena palkkatuella! Ehkä kesäkuussa saatte lukea postauksen missä olen mie 50kg kevyempänä :D

Mutta tässä siis mie -33kg



Laittelen joulukorttikuvan tänne tässä joku päivä ennen joulua ja ennen kun vuosi loppuu niin on mulla muutaki asiaa, joten odotelkaas niitä :)