16. toukokuuta 2017

Kuulumisia ja mie en enää osta kuorintavoiteita!

Mennään nyt ensin siihen että miksi en enää osta kuorintavoiteita. Mulla on ny viikon tai vähä yli ollu outo iho kasvoilla. Tosta silmien alta ja ottasta varsinki; hilseilly ja kuiva. En tietenkää oo kerinny/jaksanu pyörähtää kauppaan mitää kuorintaa tai maskia ostaan. Mutta tänää meinas viimein lähtee järki ton kans nii Googleen kävi etsivän tie. Ja katos vaan, ku löyty tällänen ohje:

Itse tehty hunajakuorinta koko vartalolle

annostus kasvoille

1 rkl kotimaista hunajaa
1 rkl kookosöljyä
1 tl hieman karkeaa suolaa
 
(Kokonaan ja tarkemmin itse tehdyistä kuorinnoista täällä mistä ohjeen löysin.)

No ei ollu kookosöljyä, mutta laitoin ihan tavallista jotain hajutonta ruokaöljyä. Ehkä se kookosöljy on terveellisempää tai enemmän iholle tarkotettua, mutta aattelin että öljypohjaisuus siinä se pointti on. Ens kerralla sitte. Nimittäin kun mie tota käytin nii päätin siltä istumalta, että en enää osta kuorintavoiteita. Aivan siis älyttömän hyvä ohje! Ei oo jälkeekään kuivasta ihosta.
Hitsi, kun en älynnyt ottaa mitää ennen ja jälkeen kuvia! Sori, lifestylebloggauksen aloittelija täällä hei :D Mie oon blogannu 10 vuotta 90% pelkkää koiraa, nyt ku yrittää liuttaa sitä ees 75% koiraan niin on vaikeeta!

Mulla ei oo ollu lenkeillä hirveesti kamera mukana nii ei oo koirakuvia yhtää!
Pari maisemaräpsyä Saukko-ojasta löysin.

Mitäs muuten sitten? No, minun kirjablogia oon lähinnä päivittäny. Vahannu jääkiekkoa (NHL ja mömmärikisat) ympäri joitaki vuorokausia... Hmm, Endan kans ollaan käyty lenkeillä ja hiottu koiratanssitemppuja. Ihan kohta on yks iso osa semmosessa kunnossa, että kehtais kuvatakki! Mie vaan näytän edelleen norsulta posliinikaupassa nii ootellaan vielä vähän :D Muuten ollaan lenkkeilty ja katottu ku kevät tulee etanan vauhtia. Oikeesti, täällä on vieläki lunta ihan reilusti! Ainaki meän pihan ympärillä ja muutenki metsissä.

Missattiin mätsäri, mikä vähän harmitti. Zooplussan paketti tuli, ja Enda sai ruokansa ja puruluunsa. Neville ruokaa ja uuden heinätunnelin. Neville on siis kani, joka tarttu mukaan työkokeilupaikasta viime syksynä. Tuolla se edelleenki on ja syö. Oon mie yrittäny vaihdella ruokintapaikkaa ja antotapoja, että ees jotaki jännitystä senki elämään. Lämpenis vielä vähän nii se vois vaikka mennä tuohon toiseen koirantarhaan asumaan ulos, niinku se oli viime kesänki, mutta siis omassa kotonaan.

Nyt oottelen jännityksellä mitä ne sieltä Ylä-Savon ammattiopistosta sanoo kesäkuukausina kun ilmoittavat, että pääseekö sinne kouluun vai ei. Ja toinen lähempi ootettava asia on tonne Rovaniemen kaupungineläinlääkärille työkokeiluun pääsy. 
 
 

Enää tää viikko Edurolla! I will survive! (Ihan homeessa koko talo, ja tullu täsä loppua kohin oireita) Kauhia kohta on kesäkuu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, pidäthan kielenkäyttösi siistinä!